Voidaan sanoa, että aina kun joku välittää jotain toiselle eleillään, sanoillaan, äänensävyillään, kehonsa liikkeillä, tunteellaan ja intentiollaan, ollaan tekemässä Teatteria.
Uuden maailman keksiminen erilaisine tarinoineen, jossa säkeet ovat arkikieltä ja runous ainoana ravintona, on Luovaa.
Ja jos kaikki edellä mainittu mahdollistaa katselemisen ja nautinnon avulla oppimisen niin, että samalla liikutaan eri olotilojen välillä, se on epäilemättä Parantavaa.
